Tuotannonohjaus
Viimeisten kymmenen vuoden aikana tietokoneohjelmista on tullut todellinen työkalu yritysjohdon käyttöön. Siinä missä niitä aiemmin käyttivät lähinnä sihteerit kirjoituskoneen korvikkeena ja suunnittelijat piirustusvälineenä, tänä päivänä yritysjohto käyttää niitä välttämättömänä välineenä yrityksen toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan. Erilaiset yrityksen toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmät (ERP, CRM, MRP, jne.) ovat löytäneet tiensä myös pkt-yritysten käyttöön.
Mutta huolimatta siitä, että ohjelmistojen tarpeellisuus on kiistaton, uusimmat tutkimukset osoittavat, että valtaosa yritysjohtajista on pettynyt näistä järjestelmistä saamaansa hyötyyn. Tähän on monia eri syitä, mutta ylivoimaisesti suurimmaksi ongelmaksi koetaan se, että yrityksen ohjausjärjestelmä ja yrityksen todellinen toiminta eivät vastaa toisiaan.
Kaikkein pahimmin tämä ilmenee yleensä valmistavien yritysten tuotannonohjauksessa. Tuotannonohjausjärjestelmässä kyllä tehdään tarkkoja suunnitelmia, mutta niillä ei välttämättä ole kovinkaan paljon vaikutusta siihen, miten tuotannon työntekijöiden ja materiaalivirtojen todelliseen toimintaan. Samoin tuotannosta takaisin järjestelmään saatu palaute voi olla hyvinkin hataralla pohjalla.
Ongelman varsinainen aiheuttaja on järjestelmien välisen kommunikaation puute. Nykyaikaiset tuotantokoneet ovat tietokoneohjattuja järjestelmiä, samoin tuotesuunnittelu tapahtuu tietokoneella, mutta yleensä kumpikaan näistä järjestelmistä ei ole suorassa yhteydessä tuotannonohjausjärjestelmään, vaan ne ovat kaikki omia erillisiä saarekkeitaan. Tiedonsiirto eri järjestelmien välillä tapahtuu sitten ihmisten välityksellä erilaisten paperitulosteiden ja suullisen viestinnän avulla.
Kun hankitaan tuotannonohjausjärjestelmä ilman valmistuksenohjausta, joudutaan tilanteeseen, jossa uotannonohjausjärjestelmä tarjoaisi erinomaiset työkalut tuotannon suunnitteluun ja aikataulutukseen, mutta se tuntuu aiheuttavan turhaa työtä, kun tiedon siirtäminen ohjelmalta tuotantokoneille ja työnkulun ohjaus tehdastasolla tapahtuu erilaisten lappujen, mappien ja suullisten ohjeiden avulla.
Ratkaisu tähän on:
Valmistuksenohjausjärjestelmä
Se on tietokoneohjelmisto, joka muuttaa yrityksenhallintajärjestelmällä tai tuotannonohjausjärjestelmällä luodut suunnitelmat todelliseksi toiminnaksi tehdastasolla. Siitä käytetään usein myös englanninkielistä lyhennettä MES (= Manufacturing Execution System, joka suoraan käännettynä tarkoittaa Valmistuksen toimeenpanojärjestelmää).
Valmistuksenohjausjärjestelmä toimii myös toiseen suuntaan, eli se tuo yrityksenhallintajärjestelmälle todellista reaaliaikaista tietoa siitä, mitä tehtaassa tapahtuu.
Tällöin tehtaan työtekijät pääsevät keskittymään oleelliseen ja tehtaan tuottavuus ja tehokkuus nousee myös todellisuudessa.
Puuttuva lenkki
Valmistuksenohjausjärjestelmä on eräänlainen puuttuva lenkki yrityksen tietokonejärjestelmissä. Toimistossa tietokone on ollut käytössä 1970–80 luvuilta asti, tuotteiden suunnittelu on tapahtunut tietokoneella jo pari vuosikymmentä, tämän vuosikymmenen aikana yrityksenhallintajärjestelmät (ERP, MRP, jne.) ovat vallanneet jo suuryritysten ohella myös pkt-sektorin.
Toisaalta myös tuotantokoneet ovat olleet tietokoneohjattuja jo pitkään, mutta toimisto-ohjelmien ja tuotantokoneiden välinen yhteys puuttuu vieläkin useimmista yrityksistä. Tiedonsiirto näiden välillä hoidetaan yhä ihmisen välityksellä kirjallisena ja suullisena kommunikaationa.
Production Softwaren Valmistuksenohjausohjelmistot poistavat tämän ongelman.
Production Softwaren Valmistuksenohjausjärjestelmät, eli MES-ohjelmistot perustuvat Yhdysvalloissa vuosina 2000-2005 luotuun ISA-95 standardiin, jonka kansainvälinen standardisoimisjärjestö IEC on myöhemmin hyväksynyt sellaisenaan myös omaksi standardikseen. Tämä standardi on ylivoimaisesti kattavin ja eniten käytetty standardi alalla.