Purdue-viitemalli
Yhdysvaltalaisessa Purduen yliopistossa on pitkään tutkittu tietokoneohjatun yrityksen perusperiaatteita. Tämän tutkimustyön pohjalta siellä on luotu ns. Purduen viitemalli, joka määrittelee yrityksen toiminnan tietokoneohjelmien kannalta.
Ohessa on kuva viitemallista, joka jakaa yrityksen toiminnot ja yritysohjelmistot kuuteen eri tasoon, sen mukaan minkä kokoiseen osaan yritystä ne vaikuttavat:
|
TASO
|
NIMITYS
|
KÄYTETYT OHJELMAT JA JÄRJESTELMÄT
|
|
5 |
YRITYS |
Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, kirjanpito, CRM, ERP |
|
4 |
TUOTANTO |
CAD, MRP,ERP, PDM, työajan seuranta |
|
3 |
TEHDAS |
Valmistuksenohjausjärjestelmä eli MES (=Manufacturing Execution System) |
|
2 |
SOLU |
Valvomo, HMI |
|
1 |
KONE |
Ohjelmoitava logiikka, PLC, CNC, Robotit |
|
0 |
TYÖPROSESSI |
Purdue-mallissa taso 0 kuvaa itse tehtävää työtä, taso 1 yksittäistä konetta, taso 2 tuotannon työsolua, jne. tasoon 5 asti, joka kuvaa koko yrityksen laajuisia toimintoja.
Production Software keskittyy tämän kaavion tasoon 3, eli ohjelmiin, jotka vaikuttavat kokonaisen tehtaan toimintaan. Näitä kutsutaan Valmistuksenohjausohjelmiksi, josta käytetään myös lyhennettä MES.
Tason 3 ala- ja yläpuolella olevat tietokonejärjestelmät eroavat toisistaan täysin, eikä olekaan mikään ihme, että taso 3 puuttuu vielä useasta yrityksestä. Tasot 4 ja 5 eli ns. toimistotietokonejärjestelmät on toteutettu pc-tietokoneilla, jotka käyttävät toistensa kanssa yhteensopivia käyttöjärjestelmiä ja ne keskustelevat helposti toistensa kanssa lähiverkon tai jopa Internetin välityksellä.
Tasot 1 ja 2 taas vaativat ns. reaaliaikajärjestelmiä, ja ne on toteutettu pääosin erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ohjelmoitavilla logiikoilla ja CNC-koneilla. Tosin viime aikoina tännekin on alkanut tulla pc-ohjauksia. Ne eivät kuitenkaan ole aivan yhteneviä toimisto-pc:iden kanssa, vaan kyse on silloinkin reaaliaikajärjestelmistä.
Suurin ongelma toimiston ja tehtaan tietokonejärjestelmien yhdistämisessä on aikaero. Tehtaassa pyörivä reaaliaikajärjestelmä suorittaa esimerkiksi CNC-konetta ohjatessaan yhden sekunnin aikana yhtä monta toimintoa kuin toimiston ERP-järjestelmä suorittaa koko päivän aikana. Jos nämä liitettäisiin suoraan toisiinsa, CNC-kone pysähtyisi vähän väliä odottelemaan ERPiltä tulevaa tietoa ja ERP tukehtuisi CNC:n kysymystulvaan.
Tämän sovitusongelman hoitaa VALMISTUKSENOHJAUSJÄRJESTELMÄ, eli MES-ohjelmisto.